Koti
Tunnit
Viikkoaikataulu ja hinnat
Opiskelijoiden liikuntatarra
Mitä Jooga on?
Klassinen Jooga
Jooga Suomessa
Kuvia Himalajasta
Kuvia Musiikkijuhlasta
Linkkejä
In English
Joogatapahtumia

Mitä jooga on?

Jooga on menetelmä, jonka avulla voi oppia tuntemaan ja kehittämään itseään.
Joogaharjoituksilla voi edistää ja vaalia hyvää terveyttä. Jooga tähtää ihmisen henkiseen kasvuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
 Sana ”yoga” on sanskritin kieltä ja merkitsee yhteyttä. Tällä tarkoitetaan yhteyttä omaan itseen. Harjoituksessa liittyvät toisiinsa keho, mieli ja hengitys. Toisaalta jooga tarkoittaa hyvää sosiaalista yhteyttä.
 Jooga merkitsee kokemusta omasta itsestä. Joogassa voi löytyä levollinen mieli ja tasapainoinen keho.
Kun on sopusoinnussa itsensä kanssa, voi se heijastua myös ihmissuhteisiin.

Kuka voi harrastaa joogaa?

Harjoituksia voi tehdä omasta kunnosta, iästä tai fyysisestä rakenteesta riippumatta.
Joogasta voi hakea monenlaisia asioita; esimerkiksi rentoutumista, mielen rauhoittumista, fyysistä kuntoa tai lievitystä joihinkin vaivoihin.
 Joogaharjoituksen jälkeen voikin yllättyä iloisesti siitä, miten paljon omaan olotilaan pystyy itse vaikuttamaan. Joogaharrastus kannustaa terveisiin elintapoihin yleisemminkin.

 Jokainen harrastaa joogaa oman elämänkatsomuksensa pohjalta. Jooga ei pyri antamaan valmiita vastauksia, vaan kannustaa ihmistä itse etsimään ja tutkimaan. Jooga tarjoaa keinoja, joiden avulla ihminen voisi löytää oman tiensä.
 

                            Miten harrastuksen voi aloittaa?

Suositeltavaa on mennä joogan alkeiskurssille. Joogaan pääsee helpommin ”sisään” opettajan ohjauksessa. Muita varusteita ei tarvita kuin pehmeä asu ja alusta (esim. pyyheliina hatha-joogassa).
 On olemassa useita erilaisia joogan suuntauksia, joissa on painotuseroja – pääasiassa harjoituksen fyysisen voimakkuuden suhteen. Monilta paikkakunnilta löytyy yleensä ainakin pari joogan suuntausta; Suomen Joogaliiton opettamaa lempeää hatha-joogaa voi harrastaa työväen- ja kansalaisopistoissa, paikallisissa joogayhdistyksissä sekä uusissa joogakouluissa. Astanga-joogakouluissa opetetaan liikunnallista ja fyysisesti melko vaativaa joogaa.
 Yksi vaihtoehto on lähteä Suomen Joogaopistolle Saarijärvelle, jossa järjestetään kursseja ympäri vuoden niin vasta-alkajille kuin pidemmälle ehtineille.

Hatha-jooga

Hatha-joogalla tarkoitetaan joogaa, jossa harjoituksen lähtökohtana on ihmisen keho. Kaikki joogan suuntaukset, joiden harjoituksissa tehdään pääasiassa kehon erilaisia asentoja, ovat perustaltaan hatha-joogaa.
 Mielen ja kehon välillä on jatkuva vuorovaikutus. Keho reagoi pieneenkin mielen liikkeeseen ja mieli heijastelee kehon olotilaa (esim. hermostuneisuus – sydämen tykytys, iloisuus – hymy). Kehon harjoituksilla voidaan saavuttaa fyysinen tasapaino, joka kuljettaa kohti mielen tasapainoa. Samalla tarkkaavaisuus kohdistetaan kehoon, jolloin opitaan paremmin tuntemaan ja hoitamaan itseä.
 Tämä mielen ja kehon välinen yhteys – johon liittyy olennaisesti myös hengitys (rauhallinen hengitys tyynnyttää mieltä), on hatha-joogan perusta. Kaikki kolme osatekijää ovat harjoituksessa samanaikaisesti läsnä. Mieli, keho ja hengitys ovat ”työkaluja”. Kun ne saatetaan tasapainoon ja sopusointuun, harjoittajalle alkaa selkiytyä kuka hän oikeasti on, mikä on hänen todellinen olemuksensa.

Pranan käsite

Itämaissa laajalti levinneen käsityksen mukaan ihmisessä – samoin kuin koko maailmankaikkeudessa – virtaa elämää ylläpitävää elinvoimaa eli pranaa (intialainen termi). Kiinassa elinvoimasta käytetään nimitystä chi (esim. tai chi). Japanissa samansisältöinen sana on ki (esim. aikido). Ihminen saa elinvoimaa pääasiassa hengitysilman mukana ja se elävöittää kehon elintoiminnot.

Kehoa elävöittävät positiiviset (”ha” = aurinko, oikea sierain) ja negatiiviset (”tha” = kuu, vasen sierain) elinvoiman virtaukset. Hatha-jooga tarkoittaa näiden energioiden tuntemusta ja yhdistämistä tasapainoon – mikä on hyvän terveydentilan perusta. Tasapainon tila merkitsee hyvää vastustuskykyä.

Konkreettinen joogaharjoitus

Jooga näyttää hitaalta voimistelulta. Kysymys ei ole liikkeiden ”suorittamisesta”, vaan harjoitus tehdään lempeästi omaa kehoa kuunnellen. Rennon tuntuisiin venytyksiin pysähdytään.
 Rauhallisesti ja keskittyneesti tehtynä kehon erilaiset asennot ovat samalla mielen harjoitusta ja keino mielen spontaaniin hiljentymiseen. Jos ponnistellaan liikaa liikkeitä tehtäessä – se ei vie kohti kehon ja mielen tasapainoa. Jooga johtaa tilaan, jossa mieli on levollinen.
 Jos verrataan joogaa ja urheilua toisiinsa, niin urheilussa liikutaan aktiivisesti, kun taas joogaliikkeet ovat hyvin hienovaraisia. Urheileminen on tietenkin hauskaa ja tarpeellista, mutta tässä mielessä urheillessa menetetään energiaa. Joogassa työskennellään vain sen verran kuin on tarpeen ja harjoituksesta tulee virkeä olo.

Kehon asennot

Joogaharjoituksessa käytettäviä kehon erilaisia asentoja kutsutaan asanoiksi.
Asanat vaikuttavat monella tapaa suotuisasti. Joogaamalla voi ennen kaikkea pitää selän mahdollisimman hyvässä kunnossa. Helposti saattaa huomata, että jos ei vähään aikaan tee asanaharjoituksia lainkaan, niin selkä voi jossain tilanteessa alkaa väsyä tai kipeytyä. Säännöllisen harjoittelun myötä pienet selkävaivat voi unohtaa. Jos on selän kanssa ongelmia, niin kannattaa keskustella lääkärin tai jooganopettajan kanssa siitä millaisia liikkeitä saa ja kannattaa tehdä.
 Joogassa venytetään monipuolisesti kehon eri lihaksia ja vartalo saadaan vetreäksi – mikä on myös mieltä virkistävää. Lihaskunto yleisesti ottaen paranee. Kehon liikkeistä löytyy niin selän kuin sisäelintenkin hierontaa. Jooga edistää ruoansulatuselinten toimintaa. Joogaharjoituksessa verenkierto vilkastuu ja kuona-aineiden poistuminen kehosta nopeutuu. Liikkeet, jotka avaavat rintakehää saavat hengityksen syvenemään ja vapautumaan.
 Jooga on hyvin kokonaisvaltaista itsehoitoa. Ei voida sanoa, että jooga parantaisi sairauksia. Elimistöllä on kuitenkin valtava kyky uusiutua, kun se pääsee terveisiin elämänolosuhteisiin. Joogalla on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä vaikutus ja oireitakin voidaan lievittää. Hartia- ja niskanseudun jännitystiloja voi helposti hoitaa. Jooga vähentää stressin vaikutusta.
 Mieleeni on erityisesti myös jäänyt, kun kerran migreenistä kärsivä alkeiskurssioppilas tuli kertomaan, että aloitettuaan joogaharjoitukset kerran viikossa, hän oli voinut vähentää käyttämiensä lääkkeiden määrän puoleen!

Hengitys

Joogassa opetellaan hengittämään oikealla tavalla. On luonnollista, että hengitys kulkee nenän kautta, jolloin ilma suodattuu, lämpenee ja kostuu. Hajuaisti varottaa huonosta ilmanlaadusta. Joogan mukaan hengittämällä nenän kautta saa myös enemmän elinvoimaa ja on virkeämpi. Tätä voi itsekin kokeilla. Jos esimerkiksi ulkoilee luonnossa vähän väsähtäneenä ja hengittää suun kautta, niin olotila ei juuri muutu. Mutta kun alkaa hengittää nenän kautta, vielä rauhallisesti ja syvään, niin saa enemmän energiaa ja voi alkaa nauttia olostaan, uudistua!
 Ihminen on alttiimpi tartuntataudeille hengittäessään suun kautta, koska silloin mikrobit pääsevät ilmasta suoraan keuhkoihin. Kylmällä ilmalla hengitettäessä suun kautta hengitysilma ei lämpene, mikä saattaa helpommin johtaa kehon epätasapainotilaan ja vilustumiseen.
 Joogaliikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, jolloin hengitys syvenee ja rauhoittuu. Moni on voinut tottua pinnalliseen hengitystapaan, jossa vain pieni määrä ilmaa virtaa keuhkojen yläosiin. Näin ei saa riittävästi happea eikä ilma keuhkoissa vaihdu kunnolla. Kun alkaa hengittää syvempään, hengityksen liike alkaa vatsasta. Pallea työntyy alaspäin samalla hieroen pehmeästi vatsan elimiä. Silloin kehoon voi virrata runsaasti happea ja elinvoimaa!
 Hengityksen ja mielialan välillä on yhteys. Ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Jos esimerkiksi mieli on masentunut, niin hengitys saattaa olla huokailemista ja painottua uloshengitykseen. Kiihtyneessä mielentilassa hengitys voi nopeutua ja olla epäsäännöllistä. Kun on iloisella mielellä, niin hengitys kulkee vapaasti. Joogaharjoituksessa hengitys on luonnollista ja tasaisen rauhallista. Hengityksen rauhoittuminen tasapainottaa kehoa ja tyynnyttää mieltä.

Joogassa etsitään rentoa ryhdikkyyttä. Ryhti heijastelee ihmisen vointia. Positiivisessa elämäntilanteessa ihminen liikkuu ryhdikkäästi. Jos on alakuloinen tai tyytymätön, olkapäät voivat painua eteenpäin kasaan. Hyvä ryhti vaikuttaa hengitykseen. Hengitys avautuu ja syventyy. Hengittämällä syvään sisään saa kokemuksen omasta tahdonvoimasta, voi löytää ”henkistä ryhdikkyyttä” ja omien asenteiden muuttumista.

Keskittyminen

Joogan mukaan ihmisen tietoisuus ja keho ovat erillisiä asioita, vaikka ne toimivatkin yhdessä – jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuuteen liittyvät ajatukset, tunteet ja tahto – niin kuin äly ja sosiaalisuuskin. Ihminen kokee asioita. Jos esimerkiksi ajatellaan tekoälyä tietokoneessa, kokija puuttuu.
 Joogan kolmas osatekijä liittyy tietoisuuteen. Liikkeet tehdään oman hengityksen rytmissä keskittyneesti. Mieli on läsnä liikkeen ”sisällä”, liikkeen jokaisessa vaiheessa. Kun johonkin kehon asentoon pysähdytään, huomio kohdistetaan harjoituksen vaikutusalueeseen. Voidaan puhua tietoisuuden ohjaamisesta.
 Ihmisen tietoisuus ja kehossa virtaava prana ovat yhteydessä toisiinsa. Harjoittelemalla voidaan tietoisuuden ja hengityksen avulla saada kehoon syntymään uutta elinvoimaa. Periaatteena on, että elinvoimaa kerääntyy sinne mihin tietoisuus on keskittynyt. Suuntaamalla tarkkaavaisuus johonkin kehon kohtaan voidaan ohjata ja oppia tuntemaan energian virtauksia.
 Ajatus elinvoiman virtauksista saattaa kuulostaa oudolta, mutta asia on joogassa keskeinen. Kehon energiavirrat voivat kuitenkin tulla tutuiksi vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Olikin hienoa kuulla, kun eräs jatkoryhmän oppilas sanoi kerran tunnin jälkeen: ”Ihmeellistä miten pranan voi tuntea!”.

Rentoutuminen

Joogaharjoitus päättyy yleensä selinmakuulla tehtävään rentoutumisharjoitukseen tai meditaatioon istuen, omista senhetkisistä tarpeista riippuen.
 Jooga sopii hyvin rentoutumisen opetteluun, koska siinä hoidetaan yhtä aikaa kehoa ja mieltä. Jännityksiä kehoon aiheuttavat niin yksipuoliset työasennot kuin mieltä askarruttavat asiatkin.
Pelkkä sohvalla ”löhöäminen” ei välttämättä riitä rentouttamaan kehon lihaksia. Jos ihmiselle esimerkiksi jatkuvan kiireen vuoksi syntyy jännityksiä pidemmän ajan kuluessa (ns. kestojännityksiä), niin lihakset eivät rentoudu enää itsestään. Silloin tarvitaan tietoista rentoutumisharjoitusta. Joogassa eri asennoissa tehtävät pysähtyneet venytykset myös purkavat ”kestojännitystä”.
 Kun oppii hellittämään, niin se vaikuttaa vähitellen myös tapaan ajatella – siihen miten ympärillä oleviin asioihin suhtautuu. Hankalilta tuntuvissa tilanteissa voi olla rennosti läsnä ja kohdata mahdolliset vaikeudet rauhallisella mielellä.

Meditaatio

Joogaharjoitus merkitsee pysähtymistä arjen rutiineista. Kun vain antaa itselleen aikaa ja asettuu joogamatolle, saa siinä kohdata oman itsensä juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on. Muut ihmiset ja asiat voi jättää mielestään. Joogassa käännytään sisäänpäin.
 Joogaharjoitus on kehon liikkeiden lisäksi samalla mielen harjoitus. Kehon asennot alkavat sisältä päin, harjoittajan mielestä käsin ja keskittyminen kohdistuu tehtäviin liikkeisiin. Vähitellen keskittyminen ja läsnäolo syventyvät. Mieli rentoutuu ja häiritsevät ajatukset jäävät pois. Kehon tasapainon ja mielen levollisuuden voi kokea samanaikaisesti. Silloin ollaan meditaation tilassa.
 Harjoituksessa mielenrauha voi löytyä usein helpostikin, spontaanisti. Silloin tuntuu luonnolliselta päättää harjoitus mukavaan istuma-asentoon ja jäädä meditaatioon – sisäisen hiljaisuuden tilaan – ”antautuen” kokemukselle tasapainosta.