|
|
|
|
Jooga on jo tuhansia vuosia sisältänyt useita suuntauksia, jotka edustavat erilaista lähestymistapaa ihmisen henkiseen kasvuun. Perinteisellä tavalla jooga jaetaan yleensä viiteen päälajiin, jotka eroavat toisistaan lähtökohdaltaan. Hatha-joogassa erilaisia kehon asentoja harjoittamalla edistetään hyvinvointia niin kehon kuin mielenkin tasolla (ruumis). Raja-joogassa mielen harjoituksilla kehitetään keskittymiskykyä ja pyritään mielen hallintaan (mieli). Bhakti-jooga on rakkaudelle ja palvelemiselle omistautumisen tie, jossa kaikkea olevaista kohtaan tunnetun pyyteettömän rakkauden kautta voidaan tavoitella ymmärrystä ja hyvyyttä (tunteet). Karma-jooga on työn ja toiminnan joogaa, johon kuuluu niin ajatukset, sanat kuin teotkin. Karma-joogan harjoittaja tarkkailee toimintansa motiiveja ja pyrkii täydelliseen epäitsekkyyteen – lopulta ihmisen syvin olemus tulee ilmi (asenteet ja suhtautumistapa). Jnana-jooga on syvällinen, filosofinen tiedon tie, jossa lukemisen, keskustelemisen, kaiken tutkimisen ja pohdiskelemisen kautta etsitään perimmäistä totuutta (ajattelu). Viisi joogan lajia sekä samkhya-filosofia olivat perustana tärkeimmän joogatekstin – Patanjalin Joogasutran – syntymisessä n. 250 eKr. Patanjali tiivisti siihenastisen joogaperinteen 196 lauseen ohjekokoelmaksi. Joogasutra sisältää
ns. kahdeksan portaan tien (suhde toisiin ja ympäristöön, suhde itseen ja
oikeat elintavat, jooga-asennot, elinenergian hallinta, aistien tyyntyminen,
keskittyminen, mietiskely, ykseyden tila). Kahdeksan portaan tie – sanskriitin
kielellä astanga – on hyvin kokonaisvaltainen menetelmä, jonka avulla ihminen
voi edistää henkistä kehitystään. |