Mitä jooga on?

Jooga on menetelmä, jonka avulla voi oppia tuntemaan ja kehittämään itseään.
Joogaharjoituksilla voi edistää ja vaalia hyvää terveyttä. Jooga tähtää ihmisen henkiseen kasvuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Sana ”yoga” on sanskritin kieltä ja merkitsee yhteyttä. Tällä tarkoitetaan yhteyttä omaan itseen. Harjoituksessa liittyvät toisiinsa keho, mieli ja hengitys. Toisaalta jooga tarkoittaa hyvää sosiaalista yhteyttä.
Jooga merkitsee kokemusta omasta itsestä. Joogassa voi löytyä levollinen mieli ja tasapainoinen keho. Kun on sopusoinnussa itsensä kanssa, voi se heijastua myös ihmissuhteisiin.

Kuka voi harrastaa joogaa?

Harjoituksia voi tehdä omasta kunnosta, iästä tai fyysisestä rakenteesta riippumatta. Joogasta voi hakea monenlaisia asioita; esimerkiksi rentoutumista, mielen rauhoittumista, fyysistä kuntoa tai lievitystä joihinkin vaivoihin.
Joogaharjoituksen jälkeen voikin yllättyä iloisesti siitä, miten paljon omaan olotilaan pystyy itse vaikuttamaan. Joogaharrastus kannustaa terveisiin elintapoihin yleisemminkin.

Jokainen harrastaa joogaa oman elämänkatsomuksensa pohjalta. Jooga ei pyri antamaan valmiita vastauksia, vaan kannustaa ihmistä itse etsimään ja tutkimaan. Jooga tarjoaa keinoja, joiden avulla ihminen voi löytää oman tiensä.

Miten harrastuksen voi aloittaa?

Suositeltavaa on mennä joogan alkeiskurssille. Joogaan pääsee helpommin ”sisään” opettajan ohjauksessa. Muita varusteita ei tarvita kuin pehmeä asu ja alusta (esim. pyyheliina hatha-joogassa).
On olemassa useita erilaisia joogan suuntauksia, joissa on painotuseroja – pääasiassa harjoituksen fyysisen voimakkuuden suhteen. Monilta paikkakunnilta löytyy yleensä ainakin pari joogan suuntausta; Suomen Joogaliiton opettamaa lempeää hatha-joogaa voi harrastaa työväen- ja kansalaisopistoissa, paikallisissa joogayhdistyksissä sekä joogakouluissa. Astanga-joogakouluissa opetetaan liikunnallista ja fyysisesti melko vaativaa joogaa.
Yksi vaihtoehto on lähteä Suomen Joogaopistolle Saarijärvelle, jossa järjestetään kursseja ympäri vuoden niin vasta-alkajille kuin pidemmälle ehtineille.

Hatha-jooga

Hatha-joogalla tarkoitetaan joogaa, jossa harjoituksen lähtökohtana on ihmisen keho. Kaikki joogan suuntaukset, joiden harjoituksissa tehdään pääasiassa kehon erilaisia asentoja, ovat perustaltaan hatha-joogaa.
Mielen ja kehon välillä on jatkuva vuorovaikutus. Keho reagoi pieneenkin mielen liikkeeseen ja mieli heijastelee kehon olotilaa (esim. hermostuneisuus – sydämen tykytys, iloisuus – hymy). Kehon harjoituksilla voidaan saavuttaa fyysinen tasapaino, joka kuljettaa kohti mielen tasapainoa. Samalla tarkkaavaisuus kohdistetaan kehoon, jolloin opitaan paremmin tuntemaan ja hoitamaan itseä.
Tämä mielen ja kehon välinen yhteys – johon liittyy olennaisesti myös hengitys (rauhallinen hengitys tyynnyttää mieltä), on hatha-joogan perusta. Kaikki kolme osatekijää ovat harjoituksessa samanaikaisesti läsnä. Mieli, keho ja hengitys ovat ”työkaluja”. Kun ne saatetaan tasapainoon ja sopusointuun, harjoittajalle alkaa selkiytyä kuka hän oikeasti on, mikä on hänen todellinen olemuksensa.

Kehoa elävöittävät positiiviset (”ha” = aurinko, oikea sierain) ja negatiiviset (”tha” = kuu, vasen sierain) elinvoiman virtaukset. Hatha-jooga tarkoittaa näiden energioiden tuntemista ja yhdistämistä tasapainoon – mikä on hyvän terveydentilan perusta. Tasapainon tila merkitsee hyvää vastustuskykyä.

Konkreettinen joogaharjoitus

Jooga näyttää hitaalta voimistelulta. Kysymys ei ole liikkeiden ”suorittamisesta”, vaan harjoitus tehdään lempeästi omaa kehoa kuunnellen. Rennon tuntuisiin venytyksiin pysähdytään.
Rauhallisesti ja keskittyneesti tehtynä kehon erilaiset asennot ovat samalla mielen harjoitusta ja keino mielen spontaaniin hiljentymiseen. Jos ponnistellaan liikaa liikkeitä tehtäessä – se ei vie kohti kehon ja mielen tasapainoa. Jooga johtaa tilaan, jossa mieli on levollinen.
Jos verrataan joogaa ja urheilua toisiinsa, niin urheilussa liikutaan aktiivisesti, kun taas joogaliikkeet ovat hyvin hienovaraisia, passiivisiakin. Urheileminen on tietenkin hauskaa ja tarpeellista, mutta tässä mielessä urheillessa ”menetetään” energiaa. Joogassa työskennellään vain sen verran kuin on tarpeen ja harjoituksesta tulee virkeä olo.

Kehon asennot

Joogaharjoituksessa käytettäviä kehon erilaisia asentoja kutsutaan asanoiksi. Asanat vaikuttavat monella tapaa suotuisasti. Joogaamalla voi ennen kaikkea pitää selän mahdollisimman hyvässä kunnossa. Helposti saattaa huomata, että jos ei vähään aikaan tee asanaharjoituksia lainkaan, niin selkä voi jossain tilanteessa alkaa väsyä tai kipeytyä. Säännöllisen harjoittelun myötä pienet selkävaivat voi unohtaa. Jos on selän kanssa ongelmia, niin kannattaa keskustella lääkärin tai jooganopettajan kanssa siitä millaisia liikkeitä saa ja kannattaa tehdä.

Joogassa venytetään monipuolisesti kehon eri lihaksia ja vartalo saadaan vetreäksi – mikä on myös mieltä virkistävää. Lihaskunto yleisesti ottaen paranee. Kehon liikkeistä löytyy niin selän kuin sisäelintenkin hierontaa. Jooga edistää ruoansulatuselinten toimintaa. Joogaharjoituksessa verenkierto vilkastuu ja kuona-aineiden poistuminen kehosta nopeutuu. Liikkeet, jotka avaavat rintakehää saavat hengityksen syvenemään ja vapautumaan.

Jooga on hyvin kokonaisvaltaista itsehoitoa. Ei voida sanoa, että jooga parantaisi sairauksia. Elimistöllä on kuitenkin valtava kyky uusiutua, kun se pääsee terveisiin elämänolosuhteisiin. Joogalla on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä vaikutus ja oireitakin voidaan lievittää. Hartia- ja niskanseudun jännitystiloja voi helposti hoitaa. Jooga vähentää stressin vaikutusta.
Mieleeni on erityisesti myös jäänyt, kun kerran migreenistä kärsivä alkeiskurssioppilas tuli kertomaan, että aloitettuaan joogaharjoitukset kerran viikossa, hän oli voinut vähentää käyttämiensä lääkkeiden määrän puoleen!

Hengittäminen

Joogassa opetellaan hengittämään oikealla tavalla. On luonnollista, että hengitys kulkee nenän kautta, jolloin ilma suodattuu, lämpenee ja kostuu. Hajuaisti varottaa huonosta ilmanlaadusta. Joogan mukaan hengittämällä nenän kautta saa myös enemmän elinvoimaa ja on virkeämpi. Tätä voi itsekin kokeilla. Jos esimerkiksi ulkoilee luonnossa vähän väsähtäneenä ja hengittää suun kautta, niin olotila ei juuri muutu. Mutta kun alkaa hengittää nenän kautta, vielä rauhallisesti ja syvään, niin saa enemmän energiaa ja voi alkaa nauttia olostaan, uudistua!
Ihminen on alttiimpi tartuntataudeille hengittäessään suun kautta, koska silloin mikrobit pääsevät ilmasta suoraan keuhkoihin. Kylmällä ilmalla hengitettäessä suun kautta hengitysilma ei lämpene, mikä saattaa helpommin johtaa kehon epätasapainotilaan ja vilustumiseen.

Joogaliikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, jolloin hengitys syvenee ja rauhoittuu. Moni on voinut tottua pinnalliseen hengitystapaan, jossa vain pieni määrä ilmaa virtaa keuhkojen yläosiin. Näin ei saa riittävästi happea eikä ilma keuhkoissa vaihdu kunnolla. Kun alkaa hengittää syvempään, hengityksen liike alkaa vatsasta. Pallea työntyy alaspäin samalla hieroen pehmeästi vatsan elimiä. Silloin kehoon voi virrata runsaasti happea ja elinvoimaa!

Hengityksen ja mielialan välillä on yhteys. Ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Jos esimerkiksi mieli on masentunut, niin hengitys saattaa olla huokailemista ja painottua uloshengitykseen. Kiihtyneessä mielentilassa hengitys voi nopeutua ja olla epäsäännöllistä. Kun on iloisella mielellä, niin hengitys kulkee vapaasti. Joogaharjoituksessa hengitys on luonnollista ja tasaisen rauhallista. Hengityksen rauhoittuminen tasapainottaa kehoa ja tyynnyttää mieltä.

Joogassa etsitään rentoa ryhdikkyyttä. Ryhti heijastelee ihmisen vointia. Positiivisessa elämäntilanteessa ihminen liikkuu ryhdikkäästi. Jos on alakuloinen tai tyytymätön, olkapäät voivat painua eteenpäin kasaan. Hyvä ryhti vaikuttaa hengitykseen. Hengitys avautuu ja syventyy. Hengittämällä syvään sisään saa kokemuksen omasta tahdonvoimasta, voi löytää ”henkistä ryhdikkyyttä” ja omien asenteiden muuttumista.

Keskittyminen

Joogan mukaan ihmisen tietoisuus ja keho ovat erillisiä asioita, vaikka ne toimivatkin yhdessä – jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuuteen liittyvät ajatukset, tunteet ja tahto – niin kuin äly ja sosiaalisuuskin. Ihminen kokee asioita. Jos esimerkiksi ajatellaan tekoälyä tietokoneessa, kokija puuttuu.
Joogan kolmas osatekijä liittyy tietoisuuteen. Liikkeet tehdään oman hengityksen rytmissä keskittyneesti. Mieli on läsnä liikkeen ”sisällä”, liikkeen jokaisessa vaiheessa. Kun johonkin kehon asentoon pysähdytään, huomio kohdistetaan harjoituksen vaikutusalueeseen. Voidaan puhua tietoisuuden ohjaamisesta.
Ihmisen tietoisuus ja kehossa virtaava prana (elinvoima) ovat yhteydessä toisiinsa. Harjoittelemalla voidaan tietoisuuden ja hengityksen avulla saada kehoon syntymään uutta elinvoimaa. Periaatteena on, että elinvoimaa kerääntyy sinne mihin tietoisuus on keskittynyt. Suuntaamalla tarkkaavaisuus johonkin kehon kohtaan voidaan ohjata ja oppia tuntemaan energian virtauksia.
Ajatus elinvoiman virtauksista saattaa kuulostaa oudolta, mutta asia on joogassa keskeinen. Kehon energiavirrat voivat kuitenkin tulla tutuiksi vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Olikin hienoa kuulla, kun eräs jatkoryhmän oppilas sanoi kerran tunnin jälkeen: ”Ihmeellistä miten pranan voi tuntea!”.

Rentoutuminen

Joogaharjoitus päättyy yleensä selinmakuulla tehtävään rentoutumisharjoitukseen tai meditaatioon istuen, omista senhetkisistä tarpeista riippuen.
Jooga sopii hyvin rentoutumisen opetteluun, koska siinä hoidetaan yhtä aikaa kehoa ja mieltä. Jännityksiä kehoon aiheuttavat niin yksipuoliset työasennot kuin mieltä askarruttavat asiatkin.
Pelkkä sohvalla ”löhöäminen” ei välttämättä riitä rentouttamaan kehon lihaksia. Jos ihmiselle esimerkiksi jatkuvan kiireen vuoksi syntyy jännityksiä pidemmän ajan kuluessa (ns. kestojännityksiä), niin lihakset eivät rentoudu enää itsestään. Silloin tarvitaan tietoista rentoutumisharjoitusta. Joogassa eri asennoissa tehtävät pysähtyneet venytykset myös purkavat ”kestojännitystä”.
Kun oppii hellittämään, niin se vaikuttaa vähitellen myös tapaan ajatella – siihen miten ympärillä oleviin asioihin suhtautuu. Hankalilta tuntuvissa tilanteissa voi olla rennosti läsnä ja kohdata mahdolliset vaikeudet rauhallisella mielellä.

Meditaatio

Joogaharjoitus merkitsee pysähtymistä arjen rutiineista. Kun vain antaa itselleen aikaa ja asettuu joogamatolle, saa siinä kohdata oman itsensä juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on. Muut ihmiset ja asiat voi jättää mielestään. Joogassa käännytään sisäänpäin.
Joogaharjoitus on kehon liikkeiden lisäksi samalla mielen harjoitus. Kehon asennot alkavat sisältä päin, harjoittajan mielestä käsin ja keskittyminen kohdistuu tehtäviin liikkeisiin. Vähitellen keskittyminen ja läsnäolo syvenevät. Mieli rentoutuu ja häiritsevät ajatukset jäävät pois. Kehon tasapainon ja mielen levollisuuden voi kokea samanaikaisesti. Silloin ollaan meditaation tilassa.
Harjoituksessa mielenrauha voi löytyä usein helpostikin, spontaanisti. Silloin tuntuu luonnolliselta päättää harjoitus mukavaan istuma-asentoon ja jäädä meditaatioon – sisäisen hiljaisuuden tilaan – ”antautuen” kokemukselle tasapainosta.

Jooga Suomessa

Eri joogalajit tarjoavat erilaisia tapoja edistää hyvinvointia ja henkistä kasvua.

Viime vuosisadalla syntyi monia uusia joogakouluja ja joogan muotoja. Olennainen sisältö ja päämäärä ovat niissä samoja, joten jaottelua eri joogalajien välillä ei tässä mielessä tarvita. Keskeistä kaikissa joogalajeissa on, että joogan harrastaja oppii tuntemaan ja kehittämään itseään sekä edistämään ja vaalimaan hyvää terveyttä. Konkreettinen joogaharjoitus voi kuitenkin eri suuntauksissa olla hyvin erilainen, koska joogan keinoja käytetään ja painotetaan eri tavalla. Mielenrauha voi löytyä monella tapaa.

Muutamia joogan suuntauksia Suomessa

Hatha-joogan lähtökohtana on ihmisen keho. Periaatteessa kaikki jooga, johon kuuluu erilaisten kehon asentojen harjoittelu, on perustaltaan hatha-joogaa.

Suomen Joogaliitto opettaa hatha-joogaa tavalla, jossa liikkeet tehdään rauhallisesti luonnollisen hengityksen rytmissä. Ihminen otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti ja erityisesti huomioidaan länsimaisen ihmisen tarpeet. Kahdeksan portaan tietä pidetään joogaharjoituksen perustana. Liikkeelle lähdetään harjoittajan omista lähtökohdista ja edetään lempeästi omaa kehoa kuunnellen. Harjoituksessa korostuu mielen hiljentyminen ja tietoisen rentoutumisen tärkeys. Joogan perusperiaatteet, mm. asteittaisuus, kompensaatio ja painovoima tulevat tutuiksi, ja niiden avulla voi löytää oikeanlaisen sisäisen asenteen ja tavan tehdä harjoitusta – myös voimakkaita liikkeitä. Hatha-jooga on helppo, turvallinen ja kaikille – iästä ja kunnosta riippumatta – sopiva tapa aloittaa joogaharrastus.
Joogaryhmien ohjaajat laativat itse tunneilla tehtävät harjoitukset pitkälti oman kokemuksensa pohjalta. Harrastuksen edetessä kannattaa tutustua eri joogaryhmiin, jotta voi löytää itselleen mahdollisimman mieluisan harjoittelutavan ja fyysiseltä voimakkuudeltaan sopivan joogan.

Klassiset perusliikkeet

Sivananda-jooga on hieman dynaamisempi ja fyysispainotteisempi joogan suuntaus. Harjoitus rakentuu 12 klassisen perusliikkeen ympärille. Niiden avulla saa kehon vetreään kuntoon ja mieleen virkeyttä ja tasapainoa. Välirentoutukset kuuluvat asiaan. Auringontervehdystä – aamuharjoituksenakin erinomaista liikesarjaa – tehdään usein. Joogatuntiin sisältyvät myös hengitysharjoitukset, joilla on puhdistava ja energisoiva vaikutus. Lopuksi hiljennytään.
Sivananda-jooga tarjoaa jo enemmän haastetta, mutta huonompikuntoisempikin voi hyvin osallistua ja kohentaa oloaan. Jos jokin liike tuntuu vaikealta, aina löytyy helpompia vaihtoehtoja!
Sivanandassa oikea ruokavalio on myös tärkeä osa joogaa.

Iyengar-jooga painottuu myös enemmän klassisiin jooga-asentoihin, joten mukana on monia voimakkaita venytyksiä. Opetus on yksilöllistä. Liikkeet harjoitellaan tekemään perusteellisesti oikealla tavalla yksityiskohtiaan myöden, hyvin turvallisesti. Kehon oikeaan linjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erilaisia apuvälineitä (esim. puutiilet, tyynyt ja narut) käyttämällä jokainen voi tehdä vaikutuksiltaan tarkasti kohdistettuja ja mahdollisimman mukavalta tuntuvia venytyksiä. Ohjaaja on apuna harjoituksen aikana. Jooga-asennot tehdään rauhallisessa rytmissä hengitystä kuunnellen, ja harjoitus päättyy loppurentoutumiseen.

Astanga-joogaa voidaan pitää fyysisesti voimakkaimpana joogalajina. Siinä harjoitukset tehdään ns. kurkkuhengityksen mukaan ilman välirentoutuksia. Keho saadaan puhdistumaan tehokkaasti hikoilun kautta, ponnistelun tuloksena kehitetään notkeutta, kuntoa ja lihaksia. Astanga-joogan yhteydessä voi kuulla puhuttavan ”treenistä”. Harjoitukset on jaettu kuuteen eri tasoon. Ensimmäistä harjoitusta voi helposti tehdä yli vuoden. Tunti aloitetaan auringontervehdyssarjoilla. Alku voi tuntua hankalalta, kun on paljon opittavaa, mutta oman hengitysrytmin löytyminen tuo asiaan helpotusta.
Astanga-joogaa harrastetaan lähinnä astanga-joogakouluissa. Laji sopii myös vasta-alkajalle, kunhan vain muistaa kuunnella kehoaan ja olla varovainen. Yhtään asentoa ei pidä tehdä väkisin! Jos on erityisongelmia esimerkiksi selän kanssa, on hyvä aloittaa joogaharrastus perinteisellä hatha-joogalla.

Kuningasjooga harjoittaa mieltä

Raja-joogalla eli kuningasjoogalla tarkoitetaan mielen harjoittamisen joogaa, jossa painopiste on keskittymis- ja meditaatioharjoituksissa. Meditaatiolla tarkoitetaan mietiskelyä tai mielen hiljentymistä. Keskeistä on keskittymiskyvyn kehittäminen. Harjoitusten avulla mieleen voi löytyä selkeyttä ja tasapainoa.
Vasta-alkajan saattaa olla helpompi aloittaa hatha-joogasta, jota luontevasti seuraa raja-jooga. Aluksi on tärkeää saada keho tasapainoon, ettei meditaation tilaan synny häiriötekijöitä. Sen jälkeen on helpompi siirtää huomio pois kehosta ja keskittyä esimerkiksi tarkkailemaan omia ajatuksia. Jos alkaa suoraan meditoida, voi tuntua hankalalta löytää hyvä istuma-asento, jossa mieli lepää. Kun erilaisia joogan asentoja on harjoitellut pidempään, saattaa helposti löytää niin mukavan istuma-asennon, ettei siitä oikein edes malttaisi nousta ylös.
Raja-jooga liittyy muutenkin läheisesti hatha-joogaan. Kehon asennot alkavat sisältä päin, harjoittajan mielestä, ja keskittyminen kohdistuu tehtäviin liikkeisiin. Niin mieli kuin ruumiskin ovat mukana. Kehon tasapainon ja mielen levollisuuden voi kokea samanaikaisesti.

Oman itsen oivaltaminen

Sahaja-jooga (=spontaani yhteys) tähtää harjoittajan oman itsen oivaltamiseen lähinnä meditaatioharjoitusten kautta. Keinoina käytetään mm. mantrojen lausumista, vahvistuslauseita ja elementtejä (kuten maa, vesi, tuli) sekä puhdistavia jalkakylpyjä. Hienovaraiset tuntemukset käsissä ovat apuna energian ohjaamisessa. Harjoitukset tehdään itselle sopivassa istuma-asennossa tai mukavasti tuolilla istuen. Sahaja-joogassa ei tehdä lainkaan asanaharjoituksia.
Pienikin hiljentymishetki säännöllisesti harjoiteltuna, kiireisen elämänrytmin vastapainona, voi saada aikaan myönteisiä asioita ja vaikuttaa esim. ihmissuhteisiin, terveyteen ja luovuuteen – tietoisuuden ja elämän laatua parantaen.

”Sormijoogalla” (ei varsinainen joogalaji, liittyy niin hatha- kuin raja-joogaankin) viitataan käsien ja sormien yksinkertaisiin asentoihin, jotka ovat yhteydessä hengitykseen ja elinenergiaan. Erilaiset meditatiiviset käsien asennot vaikuttavat hengitykseen – ohjaavat ilmaa keuhkojen eri alueisiin ja suuntaavat elinenergiaa eri kehonosiin. Energiavirtaus kulkee energiakanaviin avaten tukkeumia, ja vajaisiin energiakeskuksiin aikaansaaden tasapainoa ja edistäen terveyttä. Vaikutusten tarkkailu hienovaraisella tavalla hengityksen ja elinenergian tasolla johtaa sisäiseen hiljaisuuteen.

Äideille, lapsille..

Äitiysjooga on valmentautumista synnytykseen ja myös äitiyteen. Rentoutumisen taidon oppiminen on tärkeintä. Mitä paremmin pystyy synnytyksessä rentoutumaan supistusten välillä, sitä paremmin jaksaa ottaa seuraavan supistuksen vastaan. Joogassa opetellaan hengitystekniikka, joka auttaa äitiä paremmin hallitsemaan itsensä ja näin lievittämään kivun tunnetta.
Myös hatha-joogan erilaisia kehon asentoja harjoitellaan joiltain osin sovellettuina, ja niissä keskitytään synnytyksen ja raskauden kannalta tärkeisiin lihaksiin. Liikkeet tehdään omaa kehoa kuunnellen ja ne tuntuvat hyviltä. Keskustelun kautta äidit voivat saada toisten kokemuksista tietoa ja luottamusta. Joogan voi aloittaa milloin tahansa raskauden aikana. Aikaisempaa joogakokemusta ei tarvitse olla.

Lapsijooga voi olla leikkisää eläinten liikkeiden matkimista. Liikkeisiin samaistuminen onnistuu, kun asennoilla on usein kuvaavat nimet: kissa, kobra, pikkulapsen lepoasento jne. Liikkeisiin voi liittää tarinan. Harjoitus tuo tasapainoa ja iloa! Jooga voi olla lapselle tukena terveiden elämäntapojen omaksumisessa. Joogaryhmissä ei ole ikärajoituksia – pääasia, että hiljaisuus salissa säilyy. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja ryhmiäkin löytyy jo.

Kundalini-joogaan liittyy monille länsimaalaisille ihmiselle vieraita käsitteitä, esim. kundalinivoima ja chakrat.
Joogien mukaan kundalinilla tarkoitetaan ihmisessä selkärangan tyvessä piilevänä vaikuttavaa elämänenergiaa ja chakrat tarkoittavat energiakeskuksia. Ihmisruumiin katsotaan sisältävän pystysuoralla akselilla selkärangan tyvestä päälakeen 7 pääenergiakeskusta, jotka säätelevät mm. hermokeskuksia. Kundalini-joogan harjoituksilla pyritään vaikuttamaan energiakeskuksiin, joiden toimintahäiriöiden katsotaan aiheuttavan erilaisia ongelmia, sekä vapauttamaan kundalini-voima, joka selkärankaa pitkin päälaelle noustessaan aikaansaa joogan päämäärän, samadhin, kokemuksen ykseydestä.
Länsimaissa yleistynyt Yogi Bhajanin opetuksiin perustuva kundalini-jooga sisältää nopeassa rytmissä tehtäviä dynaamisia liikkeitä ja voimakkaita hengitysharjoituksia, joiden avulla on mahdollista ”herättää” kundalinienergia. Harmonisen kundalinivoiman aktivoitumisen edellytyksenä on sekä kehon että mielen puhtaus ja tasapaino.

Joogan keinoilla pyritään parempaan itsetuntemukseen

Jokainen meistä on omanlaisensa persoona. Ihmisten sisäinen rytmi vaihtelee. Toiset hakevat joogasta dynaamisempaa ja voimakkaampaa liikettä, kun taas toiset haluavat tehdä harjoitusta hitaasti ja viipyä pidempään pysähtyneissä kehon asennoissa. Tutustuminen useampaan joogalajiin on hyödyksi, jotta jokainen löytäisi juuri itselleen sopivan tavan tehdä harjoituksia. Pääasia on, että harjoituksesta voi nauttia!
Vanhaan perinteeseen tukeutuvien joogalajien opetuksissa ei ole ristiriitoja. Joogan eri suuntauksissa tehdään paljon aivan samoja asanoita.

Joogassa ei tavoitella mahdollisimman vaikeita asentoja. Jooga on levollisuuden, tasapainon ja hyvän olon kokemus, mielentila. Annetaan harjoituksen kuljettaa meitä hiljaisuuteen, kohti omaa itseämme.

Klassinen jooga

Jooga on jo tuhansia vuosia sisältänyt useita suuntauksia, jotka edustavat erilaista lähestymistapaa ihmisen henkiseen kasvuun. Perinteisellä tavalla jooga jaetaan yleensä viiteen päälajiin, jotka eroavat toisistaan lähtökohdaltaan.

Hatha-joogassa erilaisia kehon asentoja harjoittamalla edistetään hyvinvointia niin kehon kuin mielenkin tasolla (ruumis). Raja-joogassa mielen harjoituksilla kehitetään keskittymiskykyä ja pyritään mielen hallintaan (mieli). Bhakti-jooga on rakkaudelle ja palvelemiselle omistautumisen tie, jossa kaikkea olevaista kohtaan tunnetun pyyteettömän rakkauden kautta voidaan tavoitella ymmärrystä ja hyvyyttä (tunteet). Karma-jooga on työn ja toiminnan joogaa, johon kuuluu niin ajatukset, sanat kuin teotkin. Karma-joogan harjoittaja tarkkailee toimintansa motiiveja ja pyrkii täydelliseen epäitsekkyyteen – lopulta ihmisen syvin olemus tulee ilmi (asenteet ja suhtautumistapa). Jnana-jooga on syvällinen, filosofinen tiedon tie, jossa lukemisen, keskustelemisen, kaiken tutkimisen ja pohdiskelemisen kautta etsitään perimmäistä totuutta (ajattelu).

Viisi joogan lajia sekä samkhya-filosofia olivat perustana tärkeimmän joogatekstin – Patanjalin Joogasutran – syntymisessä n. 250 eKr. Patanjali tiivisti siihenastisen joogaperinteen 196 lauseen ohjekokoelmaksi.

Joogasutra sisältää ns. kahdeksan portaan tien (suhde toisiin ja ympäristöön, suhde itseen ja oikeat elintavat, jooga-asennot, elinenergian hallinta, aistien tyyntyminen, keskittyminen, mietiskely, ykseyden tila). Kahdeksan portaan tie – sanskriitin kielellä astanga – on hyvin kokonaisvaltainen menetelmä, jonka avulla ihminen voi edistää henkistä kehitystään.
Se näyttää suunnan joogan harjoittajalle joogalajista riippumatta.

Hatha-Raja Jooga
(rauhoittava ja hoitava jooga)

Arjessa tehdään asioita usein suorittamalla nopeasti tai ponnistelemalla. Sisäinen matka on hellittämistä, irti päästämistä omista ajatuksista. Joogafilosofia määrittelee joogan mielen hiljentymisenä. Joogaharjoitus on matka suorittamisesta vastaanottamiseen. Jooga on kuin onni – sitä ei voi saavuttaa, sille voi vain avautua. Harjoituksessa ”vähemmän on enemmän”.