Koti
Tunnit
Viikkoaikataulu ja hinnat
Opiskelijoiden liikuntatarra
Mitä Jooga on?
Klassinen Jooga
Jooga Suomessa
Kuvia Himalajasta
Kuvia Musiikkijuhlasta
Linkkejä
In English
Joogatapahtumia

Eri joogalajit tarjoavat erilaisia tapoja edistää hyvinvointia ja henkistä kasvua

Viime vuosisadalla syntyi monia uusia joogakouluja ja joogan muotoja. Olennainen sisältö ja päämäärä ovat niissä samoja, joten jaottelua eri joogalajien välillä ei tässä mielessä tarvita. Keskeistä kaikissa joogalajeissa on, että joogan harrastaja oppii tuntemaan ja kehittämään itseään sekä edistämään ja vaalimaan hyvää terveyttä. Konkreettinen joogaharjoitus voi kuitenkin eri suuntauksissa olla hyvin erilainen, koska joogan keinoja käytetään ja painotetaan eri tavalla. Mielenrauha voi löytyä monella tapaa.

Muutamia joogan suuntauksia Suomessa

Hatha-joogan lähtökohtana on ihmisen keho. Periaatteessa kaikki jooga, johon kuuluu erilaisten kehon asentojen harjoittelu, on perustaltaan hatha-joogaa.

Suomen Joogaliitto opettaa hatha-joogaa tavalla, jossa liikkeet tehdään rauhallisesti luonnollisen hengityksen rytmissä. Ihminen otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti ja erityisesti huomioidaan länsimaisen ihmisen tarpeet. Kahdeksan portaan tietä pidetään joogaharjoituksen perustana. Liikkeelle lähdetään harjoittajan omista lähtökohdista ja edetään lempeästi omaa kehoa kuunnellen. Harjoituksessa korostuu mielen hiljentyminen ja tietoisen rentoutumisen tärkeys. Joogan perusperiaatteet, mm. asteittaisuus, kompensaatio ja painovoima tulevat tutuiksi, ja niiden avulla voi löytää oikeanlaisen sisäisen asenteen ja tavan tehdä harjoitusta – myös voimakkaita liikkeitä. Hatha-jooga on helppo, turvallinen ja kaikille – iästä ja kunnosta riippumatta – sopiva tapa aloittaa joogaharrastus.
 Joogaryhmien ohjaajat laativat itse tunneilla tehtävät harjoitukset pitkälti oman kokemuksensa pohjalta. Harrastuksen edetessä kannattaa tutustua eri joogaryhmiin, jotta voi löytää itselleen mahdollisimman mieluisan harjoittelutavan ja fyysiseltä voimakkuudeltaan sopivan joogan.

Klassiset perusliikkeet

Sivananda-jooga on hieman dynaamisempi ja fyysispainotteisempi joogan suuntaus. Harjoitus rakentuu 12 klassisen perusliikkeen ympärille. Niiden avulla saa kehon vetreään kuntoon ja mieleen virkeyttä ja tasapainoa. Välirentoutukset kuuluvat asiaan. Auringontervehdystä – aamuharjoituksenakin erinomaista liikesarjaa – tehdään usein. Joogatuntiin sisältyvät myös hengitysharjoitukset, joilla on puhdistava ja energisoiva vaikutus. Lopuksi hiljennytään.
 Sivananda-jooga tarjoaa jo enemmän haastetta, mutta huonompikuntoisempikin voi hyvin osallistua ja kohentaa oloaan. Jos jokin liike tuntuu vaikealta, aina löytyy helpompia vaihtoehtoja!
Sivanandassa oikea ruokavalio on myös tärkeä osa joogaa.

Iyengar-jooga painottuu myös enemmän klassisiin jooga-asentoihin, joten mukana on monia voimakkaita venytyksiä. Opetus on yksilöllistä. Liikkeet harjoitellaan tekemään perusteellisesti oikealla tavalla yksityiskohtiaan myöden, hyvin turvallisesti. Kehon oikeaan linjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erilaisia apuvälineitä (esim. puutiilet, tyynyt ja narut) käyttämällä jokainen voi tehdä vaikutuksiltaan tarkasti kohdistettuja ja mahdollisimman mukavalta tuntuvia venytyksiä. Ohjaaja on apuna harjoituksen aikana. Jooga-asennot tehdään rauhallisessa rytmissä hengitystä kuunnellen, ja harjoitus päättyy loppurentoutumiseen.

Astanga-joogaa voidaan pitää fyysisesti voimakkaimpana joogalajina. Siinä harjoitukset tehdään ns. kurkkuhengityksen mukaan ilman välirentoutuksia. Keho saadaan puhdistumaan tehokkaasti hikoilun kautta, ponnistelun tuloksena kehitetään notkeutta, kuntoa ja lihaksia. Astanga-joogan yhteydessä voi kuulla puhuttavan ”treenistä”. Harjoitukset on jaettu kuuteen eri tasoon. Ensimmäistä harjoitusta voi helposti tehdä yli vuoden. Tunti aloitetaan auringontervehdyssarjoilla. Alku voi tuntua hankalalta, kun on paljon opittavaa, mutta oman hengitysrytmin löytyminen tuo asiaan helpotusta.
 Astanga-joogaa harrastetaan lähinnä astanga-joogakouluissa. Laji sopii myös vasta-alkajalle, kunhan vain muistaa kuunnella kehoaan ja olla varovainen. Yhtään asentoa ei pidä tehdä väkisin! Jos on erityisongelmia esimerkiksi selän kanssa, on hyvä aloittaa joogaharrastus perinteisellä hatha-joogalla.

Kuningasjooga harjoittaa mieltä

Raja-joogalla eli kuningasjoogalla tarkoitetaan mielen harjoittamisen joogaa, jossa painopiste on keskittymis- ja meditaatioharjoituksissa. Meditaatiolla tarkoitetaan mietiskelyä tai mielen hiljentymistä. Keskeistä on keskittymiskyvyn kehittäminen. Harjoitusten avulla mieleen voi löytyä selkeyttä ja tasapainoa.
 Vasta-alkajan saattaa olla helpompi aloittaa hatha-joogasta, jota luontevasti seuraa raja-jooga. Aluksi on tärkeää saada keho tasapainoon, ettei meditaation tilaan synny häiriötekijöitä. Sen jälkeen on helpompi siirtää huomio pois kehosta ja keskittyä esimerkiksi tarkkailemaan omia ajatuksia. Jos alkaa suoraan meditoida, voi tuntua hankalalta löytää hyvä istuma-asento, jossa mieli lepää. Kun erilaisia joogan asentoja on harjoitellut pidempään, saattaa helposti löytää niin mukavan istuma-asennon, ettei siitä oikein edes malttaisi nousta ylös.
 Raja-jooga liittyy muutenkin läheisesti hatha-joogaan. Kehon asennot alkavat sisältä päin, harjoittajan mielestä, ja keskittyminen kohdistuu tehtäviin liikkeisiin. Niin mieli kuin ruumiskin ovat mukana. Kehon tasapainon ja mielen levollisuuden voi kokea samanaikaisesti.

Oman itsen oivaltaminen

Sahaja-jooga (=spontaani yhteys) tähtää harjoittajan oman itsen oivaltamiseen lähinnä meditaatioharjoitusten kautta. Keinoina käytetään mm. mantrojen lausumista, vahvistuslauseita ja elementtejä (kuten maa, vesi, tuli) sekä puhdistavia jalkakylpyjä. Hienovaraiset tuntemukset käsissä ovat apuna energian ohjaamisessa. Harjoitukset tehdään itselle sopivassa istuma-asennossa tai mukavasti tuolilla istuen. Sahaja-joogassa ei tehdä lainkaan asanaharjoituksia.
 Pienikin hiljentymishetki säännöllisesti harjoiteltuna, kiireisen elämänrytmin vastapainona, voi saada aikaan myönteisiä asioita ja vaikuttaa esim. ihmissuhteisiin, terveyteen ja luovuuteen – tietoisuuden ja elämän laatua parantaen.

"Sormijoogalla" (liittyy niin hatha- kuin raja-joogaankin) viitataan käsien ja sormien yksinkertaisiin asentoihin, jotka ovat yhteydessä hengitykseen ja elinenergiaan. Erilaiset meditatiiviset käsien asennot vaikuttavat hengitykseen – ohjaavat ilmaa keuhkojen eri alueisiin ja suuntaavat elinenergiaa eri kehonosiin. Energiavirtaus kulkee energiakanaviin avaten tukkeumia, ja vajaisiin energiakeskuksiin aikaansaaden tasapainoa ja edistäen terveyttä. Vaikutusten tarkkailu hienovaraisella tavalla hengityksen ja elinenergian tasolla johtaa sisäiseen hiljaisuuteen.

Äideille, lapsille..

Äitiysjooga on valmentautumista synnytykseen ja myös äitiyteen. Rentoutumisen taidon oppiminen on tärkeintä. Mitä paremmin pystyy synnytyksessä rentoutumaan supistusten välillä, sitä paremmin jaksaa ottaa seuraavan supistuksen vastaan. Joogassa opetellaan hengitystekniikka, joka auttaa äitiä paremmin hallitsemaan itsensä ja näin lievittämään kivun tunnetta.
 Myös hatha-joogan erilaisia kehon asentoja harjoitellaan joiltain osin sovellettuina, ja niissä keskitytään synnytyksen ja raskauden kannalta tärkeisiin lihaksiin. Liikkeet tehdään omaa kehoa kuunnellen ja ne tuntuvat hyviltä. Keskustelun kautta äidit voivat saada toisten kokemuksista tietoa ja luottamusta. Joogan voi aloittaa milloin tahansa raskauden aikana. Aikaisempaa joogakokemusta ei tarvitse olla.

Lapsijooga voi olla leikkisää eläinten liikkeiden matkimista. Liikkeisiin samaistuminen onnistuu, kun asennoilla on usein kuvaavat nimet: kissa, kobra, pikkulapsen lepoasento jne. Liikkeisiin voi liittää tarinan. Harjoitus tuo tasapainoa ja iloa! Jooga voi olla lapselle tukena terveiden elämäntapojen omaksumisessa. Joogaryhmissä ei ole ikärajoituksia – pääasia, että hiljaisuus salissa säilyy. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja ryhmiäkin löytyy jo.

Kundalini-joogaan liittyy monille länsimaalaisille ihmiselle vieraita käsitteitä, esim. kundalinivoima ja chakrat.
Joogien mukaan kundalinilla tarkoitetaan ihmisessä selkärangan tyvessä piilevänä vaikuttavaa elämänenergiaa ja chakrat tarkoittavat energiakeskuksia. Ihmisruumiin katsotaan sisältävän pystysuoralla akselilla selkärangan tyvestä päälakeen 7 pääenergiakeskusta, jotka säätelevät mm. hermokeskuksia.
 Kundalini-joogan harjoituksilla pyritään vaikuttamaan energiakeskuksiin, joiden toimintahäiriöiden katsotaan aiheuttavan erilaisia ongelmia, sekä vapauttamaan kundalini-voima, joka selkärankaa pitkin päälaelle noustessaan aikaansaa joogan päämäärän, samadhin, kokemuksen ykseydestä.
 Länsimaissa yleistynyt Yogi Bhajanin opetuksiin perustuva kundalini-jooga sisältää nopeassa rytmissä tehtäviä dynaamisia liikkeitä ja voimakkaita hengitysharjoituksia, joiden avulla on mahdollista ”herättää” kundalinienergia. Harmonisen kundalinivoiman aktivoitumisen edellytyksenä on sekä kehon että mielen puhtaus ja tasapaino.

Joogan keinoilla pyritään parempaan itsetuntemukseen

Jokainen meistä on omanlaisensa persoona. Ihmisten sisäinen rytmi vaihtelee. Toiset hakevat joogasta dynaamisempaa ja voimakkaampaa liikettä, kun taas toiset haluavat tehdä harjoitusta hitaasti ja viipyä pidempään pysähtyneissä kehon asennoissa. Tutustuminen useampaan joogalajiin on hyödyksi, jotta jokainen löytäisi juuri itselleen sopivan tavan tehdä harjoituksia. Pääasia on, että harjoituksesta voi nauttia!
 Vanhaan perinteeseen tukeutuvien joogalajien opetuksissa ei ole ristiriitoja. Joogan eri suuntauksissa tehdään paljon aivan samoja asanoita.


Joogassa ei tavoitella mahdollisimman vaikeita asentoja. Jooga on levollisuuden, tasapainon ja hyvän olon kokemus, mielentila. Annetaan harjoituksen kuljettaa meitä hiljaisuuteen, kohti omaa itseämme.